Tutkintojen kansallinen viitekehys – askel TKI-osaamisen kuvaamiseen AMK-aikuiskoulutuksessa

Riitta Rissanen

Opetusministeriön työryhmä julkaisi elokuussa 2009 ” Tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen”. Viitekehyksessä tutkinnot sijoitetaan kahdeksaan tasoon EQF:n mukaisesti, josta taso 6 kuvaa ammattikorkeakoulututkintoja ja alempia korkeakoulututkintoja ja taso 7 kuvaa ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä korkeakoulututkintoja. Viitekehyksessä kuvataan siis suomalaisten tutkintojen ja korkeakoulutettujen edellyttämä osaaminen ja erityispätevyydet tietoina, taitoina ja pätevyyksinä eurooppalaisen tasokuvaukseen perustuen. Tavoitteena on kiinnittää huomiota tutkintojen edellyttämään osaamiseen, niin että tutkintojen kehittämisessä otetaan huomioon nykyistä enemmän työelämän osaamistarpeet.

Opetusministeri Henna Virkkunen totesi tiedotteessa 20.8.2009, että ”Kansallista viitekehystä tulee edelleen kehittää tutkintojen viitekehyksestä osaamisen viitekehyksen suuntaan. Työelämässä tarvitaan paljon osaamista, jota ei ole tarkoituksenmukaista todentaa tutkinnolla. On tärkeää, että tutkintojärjestelmän ulkopuolella olevat eri hallinnonalojen laajat osaamiskokonaisuudet saadaan kansallisen viitekehyksen kautta näkyviksi”. Tutkintojen viitekehyksestä tulee siis edetä osaamisen määrittelyn viitekehykseen, jotta se palvelee elinikäisen oppimisen periaatteita.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on työelämälähtöinen aikuiskoulutustutkinto, jonka osaamiskuvauksessa ilmenee selkeästi myös tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyvät yleiset taidot; kuten analyyttiset taidot, projektin johtaminen sekä tutkimus- ja kehitystyötaidot. Opintojen yleisenä tavoitteena on luoda opiskelijoille valmiuksia myös asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto linkittyy siten vahvasti ammattikorkeakoulujen TKI-työhön sekä työelämän kehittämiseen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee ja syventää ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamista. Se varmistaa myös sen, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto on antaa hyvän valmiuden vaativaan asiantuntijatyöhön sekä osaamisen työelämän tutkimiseen ja kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulukentässä tarvitaankin lisää tutkittua tietoa siitä, miten ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaaminen ja oppimistulokset on arvioitu työyhteisöjen kontekstissa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toteutusmalli mukailee Moodi2-tyyppistä verkostoitunutta tiedonmuodostustapaa (ks. Gibbons et. al, 1994), jossa osaamista ja tietoa tuotetaan poikkitieteellisessä ja moniammatillisessa yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa. Jokaiselle tiedontuottajalle, erityisesti ammattikorkeakoulun aikuisopiskelijalle, tämä merkitsee muun muassa vastuuta omasta oppimisesta ja kykyä tuottaa, jakaa ja oppia tietoa työelämän verkostoissa.

Lähteet

Opetusministeriön työryhmän muistioita ja selvityksiä 2009: 24. Tutkintojen ja muun kansallisen osaamisen viitekehys. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Tutkintojen_kansallinen_viitekehys.html.

Opetusministeriön tiedote 20.8.2009: Tutkintojen vertailtavuutta ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä parannetaan kansallisella viitekehyksellä http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2009/08/Viitekehys.html?lang=fi&extra_locale=fi.

Gibbons, M., Limoges, C., Nowothy, H., Schwartzman S., Scott, P. & Trow, M. 1994. The new production of knowledge. The dynamics of science and research in contemporary societies. London. Sage Publications.