AMK-aikuiskoulutuksen mahdollisuudet

Taru Ruotsalainen

Aikuiskoulutuksen asema osana koulutus- ja korkeakoulupolitiikkaa sekä työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa on yhä tärkeämpi. Korkeakoulujen tulee yhä lisääntyvässä määrin tarjota aikuiskoulutuksen palveluja niin yksilöille, yrityksille kuin yhteisöille. Työikäisen väestön osaamisen ylläpitäminen, kehittäminen ja uudistaminen edellyttävät toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Suomessa on toimeenpantu ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, jossa pyritään selkeyttämään hajanainen hallinto, tarjonta, rahoitus ja etuudet. Uudistuksella tuetaan ammatillista liikkuvuutta, tuottavuuden parantamista, työurien pidentämistä ja työllisyysasteen nostamista. Kokonaisuudistus kattaa ammatillisen aikuiskoulutuksen, korkeakoulujen aikuiskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja henkilöstökoulutuksen. Tässä teemanumerossa tarkastellaan ajankohtaista aikuiskoulutusta vastaamalla kysymykseen ”Miten ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus edistää työ- ja elinkeinoelämän kehitystä?”.

Patrik Skogster lähestyy aikuiskoulutuksen hyödyntämistä sosiaalisen median kautta. Hän määrittelee artikkelissaan sosiaalinen median prosessiksi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla. Tämän artikkelin tavoitteena on valottaa opintojen ohjausteemaa tietoverkkojen kautta tapahtuvassa ammattikorkeakoulun insinööriaikuiskoulutuksessa.

Pk-sektorin yritykset ovat yhä merkittävämpiä korkeakoulutettujen työllistäjiä. Myös korkeakoulujen merkitys pienten yritysten osaamispalveluiden tarjoajina kasvaa. Lamppu tarkastelee artikkelissaan uuden korkea-asteen oppisopimustyyppisen koulutuksen merkitystä yrityksille. Kirjoittaja toteaa korkea-asteen oppisopimuksen tarjoavan toistaiseksi kapean mahdollisuuden yritysten osaamisen ja yrittäjyyden vahvistamiseen. Sakari Kainulainen esittää artikkelissaan haastavan teoreettisen tiedon käsittelyyn pedagogisen ratkaisun, jonka perusajatuksena on tiedon käsittelyn eteneminen ns. tyvestä puuhun.

Lapin tulevaisuuden muutoksiin, kuten työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen, vastaamiseksi ovat lappilaiset aikuiskoulutustoimijat yhdistäneet voimansa. Helena Kangastie ja Hannele Keränen käsittelevät artikkelissaan lappilaisten aikuiskoulutustoimijoiden verkostomaista yhteistyötä. Yhteistyön lähtökohtina ovat olleet työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön kehittämistarve ja halu turvata koulutusorganisaatioiden edellytykset vastata lapin alueen tarpeisiin.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on yksi aikuiskoulutuksen muoto. Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala on tuoreessa väitöskirjassaan tarkastellut jatkotutkintokokeilua työelämälähtöisyyden näkökulmasta tarkoituksenaan selvittää; mistä työelämälähtöisyys koostuu, miten työelämälähtöisyyttä tuotetaan, ja miten työelämälähtöisyyttä käytettiin jatkotutkintokokeilussa. Lisäksi selvitettiin, oliko jatkotutkintokokeilun aikana tuotettu uusia työelämälähtöisyyden toimintatapoja. Osaajanetissä on lyhennelmä tuloksista. Opetusministeriön työryhmän julkaisemassa "Tutkintojen ja muun osaamisen kansallisessa viitekehyksessä" kuvataan tutkintojen ja korkeakoulutettujen edellyttämä osaaminen ja erityispätevyydet. Riitta Rissanen välittää tätä tietoa Ajankohtaista-osiossa.

Tämän numeron kirja-arvio kohdistuu Toikon ja Rantasen kirjoittamaan kirjaan - Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Kimmo Lindin mielestä kirja soveltuu hyvin ammattikorkeakoulujen käyttöön.