• 0(3)/2009

    Aikuiskoulutuksen asema osana koulutus- ja korkeakoulupolitiikkaa sekä työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa on yhä tärkeämpi. Korkeakoulujen tulee yhä lisääntyvässä määrin tarjota aikuiskoulutuksen palveluja niin yksilöille, yrityksille kuin yhteisöille. Työikäisen väestön osaamisen ylläpitäminen, kehittäminen ja uudistaminen edellyttävät toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Suomessa on toimeenpantu ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, jossa pyritään selkeyttämään hajanainen hallinto, tarjonta, rahoitus ja etuudet. Uudistuksella tuetaan ammatillista liikkuvuutta, tuottavuuden parantamista, työurien pidentämistä ja työllisyysasteen nostamista. Kokonaisuudistus kattaa ammatillisen aikuiskoulutuksen, korkeakoulujen aikuiskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja henkilöstökoulutuksen.

    Tässä teemanumerossa tarkastellaan ajankohtaista aikuiskoulutusta vastaamalla kysymykseen: Miten ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus edistää työ- ja elinkeinoelämän kehitystä?

    • Editorial
      • AMK-aikuiskoulutuksen mahdollisuudet
        Taru Ruotsalainen
    • Articles
      • Opintojen ohjauksen dialogi sosiaalisen median avulla - AMK-aikuiskoulutus

        Artikkelissa pohditaan työelämälähtöisen verkko-ohjauksen olemusta aikuisopiskelijoiden ammattikorkeakoulutuksessa. Painopiste on erityisesti sosiaalisen median hyödyntämisellä. Pääpaino on ohjauksen dialoginäkökulmalla. Verkko-ohjaus sisältää omat haasteensa, mutta siinä on myös etuja perinteiseen, kasvokkain tapahtuvaan ohjaukseen verrattuna. Sosiaalinen media mahdollistaa uuden tyyppisiä lähestymistapoja verkko-ohjaukseen.

        Patrik Skogster
      • Verkostomainen yhteistyö aikuiskoulutuksen kehittämisessä – Case Lapin korkeakoulukonserni

        Artikkelissa käsitellään lappilaisten aikuiskoulutustoimijoiden verkostomaista yhteistyötä. Yhteistyötä ohjaavat muun muassa työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön kehittämistarve ja halu turvata koulutusorganisaatioiden edellytykset vastata Lapin tulevaisuuden muutoksiin, kuten työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen. Lapille ominaiset erityispiirteet asettavat haasteita koulutusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden yhteistyölle: onnistumisen edellytyksenä on laaja kehittämisen keinovalikoima ja koko maakunnan tasa-arvoinen kehittäminen harvasta asutuksesta ja pitkistä etäisyyksistä huolimatta. Maakuntakeskusten kohtuullisen hyvästä kehityksestä huolimatta Lapin heikkoutena on edelleen korkea työttömyys ja muuttotappio. Samalla työmarkkinoiden muutosvauhdin nopeutuminen ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen asettavat kasvavia vaatimuksia aikuiskoulutuksen tarpeiden määrälliselle ja laadulliselle ennakoinnille Lapin läänissä. Koulutuksen tarkoituksenmukainen suuntaaminen edellyttää mm. nuorten ja aikuisten koulutuksen sovittamista, kansainvälistyvää ja monikulttuurista osaamista sekä työyhteisöjen osaamisen monipuolista kehittämistä yhteistyössä eri koulutusasteita edustavien aikuiskoulutustoimijoiden kanssa.

        Helena Kangastie, Hannele Keränen
    • Perspectives
      • AMK-oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudet yrittäjyyden tukemiseen?
        Veli-Matti Lamppu
      • Täydennyskoulutuksen sisällölliset ja pedagogiset haasteet
        Sakari Kainulainen
    • Reviews
      • Kehittämistoiminnan kartasto
        Kimmo Lind
    • Current
      • YAMK – työelämän kehittäjä
        Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala
      • Tutkintojen kansallinen viitekehys – askel TKI-osaamisen kuvaamiseen AMK-aikuiskoulutuksessa
        Riitta Rissanen