Osaaja.net on ammattikorkeakoulujen uusi avaus soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä koskevassa tiedottamisessa. Verkkojulkaisu on osa ammattikorkeakoulujen voimakkaasti kasvaneen tutkimus- ja kehitystyön aseman vakiinnuttamista ja tunnetuksitekemistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön vuotuinen volyymikasvu on 2000 – luvun ensimmäisellä puoliskolla ollut voimakasta, keskimäärin 21 % vuodessa. Se kohdentuu maan eri alueille huomattavasti tasaisemmin kuin tutkimustyö kokonaisuudessaan, jossa Uudenmaan osuus on noin 44 % kokonaisvolyymista. Näinkin voimakas kasvu on merkinnyt sitä, että ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön on liittynyt jännitteitä vakiintuneiden tutkimusinstituutioiden suunnasta. Ammattikorkeakoulujen vahvistunutta roolia tutkimuskentällä ei ole kaikilla tahoilla ehkä vielä tiedostettu. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että pystymme tuomaan ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimus- ja kehitystyön tuloksia laajan lukijajoukon arvioitaviksi. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön tekijöiden ensisijaisena intressinä ei ole akateeminen meritoituminen, vaan tiedon käyttökelpoisuus käytännön työelämässä ja tiedon saattaminen tarvitsijoiden ulottuville.

Lehden päätoimittajaksi olemme saaneet vs. tulosaluejohtaja KT, KTM Riitta Rissasen Savonia – ammattikorkeakoulusta. Hänellä itsellään on vankkaa kokemusta opettajana, yliopettajana, tutkimuspäällikkönä sekä ammattikorkeakoulun johtotehtävissä. Hänen väitöskirjansa (2003) käsitteli työelämälähtöistä opinnäytetyötä oppimisen kontekstina eli juuri sitä aluetta, johon osaaja.net pyrkii pureutumaan. Riitta Rissanen on korkeakoulujen arviointineuvoston jäsen, ja hänellä on laaja kokemus arviointitehtävistä. Hän on myös ollut jäsenenä keskeisissä mm. Bolognan prosessin toteuttamiseen liittyvissä valtakunnallisissa työryhmissä. Hän on ollut aktiivinen kirjoittaja ja luennoitsija niin koti- kuin ulkomaillakin. ARENE ry. uskoo, että Riitta Rissasen toimittamana verkkolehdellämme on mitä parhaimmat edellytykset saavuttaa tavoitteensa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön tunnetuksitekijänä ja keskustelun herättäjänä.

Vastaavana päätoimittajana toivon, että osaaja.net löytää paikkansa suomalaisen ammattikorkeakoulun tiedonjulkistusfoorumina. Toivomme, että saamme verkkolehteen hyviä kirjoittajia ja innostuneita ja aktiivisia lukijoita.

Pentti Rauhala
ARENE ry:n puheenjohtaja

Hyvä lukija. Ammattikorkeakoulujen verkkojulkaisu Osaaja.net on uusi tutkimus- ja kehittämistiedon foorumi. Se tuo keskusteluun ammattikorkeakoulujen työelämäläheistä tutkimus- ja kehitystoimintaa; yhteisesti, monialaisesti ja valtakunnallisesti. Osaaja.net julkaisee teemakohtaisesti ammattikorkeakoulujen tutkimustoimintaa ja katsauksia, asiantuntijoiden kehittämistyötä ja verkostojen osaamista, erityisesti työelämää kiinnostavalla tavalla. Lähtökohtaisesti ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön yleisöksi on väljästi määritelty ”työelämä”, alan tutkijat ja kehittäjät sekä opiskelijat. Tästä johtuen julkaisun missiossa korostuu vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys, työyhteisöjen hyöty sekä tutkija- ja kehittäjäyhteisöjen vuorovaikutus. Osaaja.net on suunnattu erityisesti työelämälle.

Julkaisun ensimmäisen numeron teema on Open Access ja työelämäläheinen kirjoittaminen. Julkaisu rakentuu asiantuntija-artikkeleista, ajankohtaisista näkökulmista, arvioista ja materiaaleista. Artikkelien kirjoittajat käsittelevät työelämälähtöisen kirjoittamisen problematiikkaa ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta ”open access” hengessä; tavoitteena tutkimus- ja kehitystiedon avoin saatavuus, näkyvyys ja kommunikointi. Artikkelien kirjoittajat ovat toimineet aktiivisesti ammattikorkeakoulujen työelämäläheisessä tutkimus- ja kehittämistyössä. Opetusministeri Sari Sarkomaan haastattelu nostaa esiin näkökulmia mm. ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyön tiivistämisestä. Kirja-arvioissa pureudutaan vallan maailmaan yliopistossa; arvioitavana Jorma Sipilän teos Valta yliopistossa. 2007. Materiaalipankissa esitellään opiskelijoiden hankekirjoittamisen ohjeistus.
 
Painokkaasti työelämään sidottu tutkimus- ja kehittämistyö uhkaa jäädä ”arvottomaksi”, ellei työn tuloksia, ratkaisuja ja toimintamalleja onnistuta laajemmin siirtämään ja viestimään asiantuntijayhteisöjen käyttöön. Osaaja.net verkkojulkaisun perusta rakentuu tälle ajatukselle. Tavoitteena on, että käytännön ongelmien ja kehittämishaasteiden parissa toimivat ammattikorkeakoulun asiantuntijat, tutkijat ja kehittäjät siirtävä julkaisun välityksellä kehittämis- ja tutkimustyön tuloksia laajemmalle tiedon käyttäjäkunnalle. Seuraavissa numeroissa tulevat korostumaan työelämän kontaktipintoja puhuttavat teemat, kuten monikulttuurisuus työyhteisöissä ja se, miten ammattikorkeakoulut voivat tukea työvoiman saatavuutta ja edistää osaamisen kehittymistä. Osaaja.net on käytössäsi jatkuvasti ja aina tarvittaessa.

Toivotan antoisia lukuhetkiä,

Riitta Rissanen
päätoimittaja

Työelämän hanketoimija,

onko Sinun työpaikallasi meneillään useita kehittämishankkeita? Osallistutko itse jonkin hankkeen toteuttamiseen? Todennäköisesti, sillä työtä kehitetään tänä päivänä enenevässä määrin juuri kehittämishankkeissa. Hanketoiminnan volyymi ja strateginen merkitys on kasvanut koko yhteiskunnassa ja hankkeet ovat tänä päivänä yhä merkittävämpiä vaikuttamisen välineitä (Seppänen-Järvelä & Karjalainen 2006). Kehittämistyötä tehdään yhä enemmän myös aluekehitystehtävää toteuttavien ammattikorkeakoulujen kanssa, jolloin hankekumppaneitasi ovat useasti myös opiskelijat ja opettajat. Kun työelämän kehittämisessä on mukana useita työ- ja asiantuntijaorganisaatioita, niiden välisessä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa myös moninaiset näkökulmat ja intressit kohtaavat ja törmäävät.

Entä oletko selvillä, mitä kehittämistyöstänne on kirjoitettu, ketkä ovat olleet kirjoittajina, missä tarkoituksessa ja mille foorumille he ovat kirjoittaneet? Vai onko kehittämistyö jäänyt ”hiljaiseksi toiminnaksi” (emt.), jota on koko ajan meneillään, mutta joka näyttäytyy harvemmin teksteinä tai julkaisuina? Useimmiten hankkeista julkaistaankin vain projekti- ja arviointiraportteja sekä opinnäytetöitä, jotka eivät riittävästi tuo työntekijöiden ääntä kuuluville, tee näkyväksi kehittämistoiminnan luonnetta ja jännitteitä ja jotka jäävät helposti työntekijöiden ulottumattomiin.

Entä oletko Sinä ollut mukana silloin, kun kehittämistyöstänne on päätetty kirjoittaa ja laatia esimerkiksi kehittämisraportti? Onko päätös kirjoittamisesta ollut yksinomaan projektipäällikön, opettajan, tutkijan tai opiskelijan ja vaatimus noussut rahoittajataholta? Opiskelijoiden opinnäytetyötä koskevissa ohjeissa on todettu muun muassa, että ”Työelämän edustajille riittää yleensä tiivistelmän ja yhteenvedon tarjoama tieto, joten huolehdi etenkin niiden ymmärrettävyydestä.” Mikäli Sinä olet sitä mieltä, että tämä ei kuitenkaan ole työntekijöiden näkökulmasta riittävää, Sinulla tulee olla mahdollisuus olla mukana jo silloin, kun hankkeissa kirjoittamista suunnitellaan.

HAAGA-HELIA Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa kehitetään ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteisessä hanketoiminnassa tapahtuvaa kirjoittamista (Lambert & Vanhanen-Nuutinen 2005). Hanketoiminnan moniäänisyys (Ritva Engeström 1999) on voimavara, jota tulee hyödyntää myös hankekirjoittamisessa. Artikkelini tarkoituksena on tukea hanketoiminnan eri osapuolia, myös Sinua, työelämän hanketoimija, kirjoittamisen ja julkaisemisen yhteisessä suunnittelussa ja virittää uusia näkemyksiä tekstien tuottamiseen. Yhteistoiminnallinen hankekirjoittaminen tarjoaa samalla uudenlaisen yhteistyömahdollisuuden työelämän organisaatioille ja ammattikorkeakouluille. Tähän tarvitaan kuitenkin kaikkien hanketoimijoiden yhteistä panosta.

Ammattikorkeakoulun ja työelämän kehittämishankkeista kirjoitetaan runsaasti erilaisia projektiraportteja, artikkeleita ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetöitä. Vaikka kehittämistyötä tehdään koulun ja työelämän edustajien yhteistyössä, siitä kirjoittavat pääsääntöisesti ammattikorkeakoulujen opettajat ja opiskelijat. Työelämän edustajat kirjoittajissa ovat poikkeuksia, eikä tekstejä useinkaan ole suunnattu työelämän lukijoille. Kun olen kysynyt opettajilta, miten työelämän edustajat voisivat osallistua hankkeissa kirjoittamiseen, he ovat suhtautuneet asiaan varauksella ja epäilleet työyhteisöjen kirjoittamiseen osallistumisesta saamaa hyötyä.

Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella työelämäläheistä kirjoittamista ammattikorkeakoulun ja työelämän kehittämishankkeissa. Käytän esimerkkinä laboratoriohoitajien, bioanalytiikan opettajien ja opiskelijan yhteiskirjoittamista laboratoriotyön kehittämishankkeessa.

Yhteiskirjoittaminen on yksi tapa kirjoittaa työelämäläheisesti. Yhteiskirjoittaminen on yleistä työelämässä ja tutkimuksessa, mutta ammattikorkeakoulun ja työelämän kehittämishankkeissa vielä harvinaista. Miksi ja mitä laboratoriohoitajat, opettajat, ja opiskelija kirjoittivat yhdessä? Miten yhteiskirjoittaminen toteutui? Mitä hyötyä yhteiskirjoittamisesta oli? Mitä jännitteitä nousi esille? Lopuksi esittelen kirjoitussopimusta ja wikispaceä yhteiskirjoittamisen välineinä ja kokoan, mitä oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia työelämäläheiseen yhteiskirjoittamiseen sisältyy.

Verkkoviestintä sisältää monipuolisesti erilaisia mediaelementtejä ja medioita. Mitä minun ja sinun näiltä osin tulisi ymmärtää ja opetella? Muuttujat ovat tuttuja, mutta niiden lukumäärä lisääntyy hieman. Itse toimin viestien lähettäjänä ja viestien vastaanottajatkin ovat ennallaan eli tutkijat ja muut asioista kiinnostuneet. Tietokone työkaluna kasvaa tekstinkäsittely- ja sähköpostiohjelman ohella käsittämään av-tuotantojen osalta näiden tuottamiseen ja yhdistämiseen liittyviä teknisiä laiteita ja ohjelmistoja. Teknisten seikkojen helpottuessa vaatimukset siirtyvät prosessuaalisiin ja sisällöllisiin tekijöihin. Multimediakäsikirjoitus on suunnitteluvaiheen työkalu ja sen yhtenä perustavoitteena on säästää aikaa multimediateoksen luomisessa.

Tieteellisessä maailmassa vuosituhannen vaihteessa virinnyt Open Access -ajattelu tarkoittaa yhteiskunnan ja yleishyödyllisten tahojen rahoittaman tutkimustiedon (ja myös muunlaisen tiedon) saattamista avoimesti ja maksutta kaikkien saataville ja käytettäväksi. Tiedon uudenlaisen saavutettavuuden vaatimus liittyy olennaisesti internetin ja digitaalisen tallennuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tämä vaatimus voi koskea perinteisten tutkimusjulkaisujen ohella esimerkiksi tutkimusmateriaaleja tai tietokantoja. Open Access -ajattelu nojautuu siihen, että yhteiskunnan kustantama tieto tulee saattaa julkisesti ja avoimesti saataville vapaasti, vaivattomasti ja maksutta. Mitä tämä sitten tarkoittaa työelämän ja yksittäisen tiedontarvitsijan näkökulmasta? Tämä artikkeli pyrkii esittämään näkökulmia tähän Italiassa järjestetyn Berlin 5 -konferenssin kokemusten valossa.

1. Mikä merkitys ammattikorkeakoulujen työelämälähtöiselle tutkimus- ja kehitystoiminnalla on suomalaisessa tietoyhteiskunnassa?

Korkeakouluilla on keskeinen osa alueellista ja kansallista innovaatiojärjestelmää. Ammattikorkeakoulujen rooli korostuu alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä. Ammattikorkeakoulujen soveltava T&K-toiminta kytkeytyy työelämään ja tuottaa palveluja ja tuotteita, jotka ovat välittömästi yritysten ja muun työelämän hyödynnettävissä. Pidän tärkeänä sitä, että ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyössä painottuu teknologisten innovaatioiden rinnalla myös sosiaalisten innovaatioiden tuottaminen. Ammattikorkeakouluopetusta palvelevan sekä työelämää ja aluekehitystä tukevan soveltavan tutkimus- ja kehitystyön harjoittaminen onkin yksi ammattikorkeakoulun laissa määritellyistä perustehtävistä.

Tutkimus- ja kehitystyöllä voidaan kehittää myös ammattikorkeakouluopetuksen laatua. Tämä edellyttää, että t&k-työllä on tiiviit kytkökset opetukseen ja työelämään. Ammattikorkeakoulujen ja työelämän tiiviillä vuoropuhelulla ja yhteisillä tutkimushankkeilla voidaan turvata ammattikorkeakoulutuksen ajantasaisuutta siten, että se palvelee työelämän osaamistarpeita ja kehittämistä.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyö on viime vuosina laajentunut nopeasti. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ammattikorkeakoulujen roolia alueita ja työelämää palvelevassa tutkimus- ja kehitystyössä on syytä edelleen vahvistaa. Erityisen tärkeää on muodostaa pitkäjänteiseen yhteistyöhön tähtääviä tiiviitä verkostoja ammattikorkeakoulujen sekä yritysten ja työelämän välille. Tämä on edellytys alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittymiselle sekä pysyville aluevaikutuksille.

Korkeakoulujen toimivilla tutkimusyhteyksillä voidaan vaikuttaa myös merkittävästi tutkimusosaamisen leviämiseen ja sen myötä uusien teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden ja osaamispohjaisten yritysten syntymiseen.

2. Miten osaaja.net voi vastata ammattikorkeakoulujen viestinnän ajankohtaisiin haasteisiin?

Uskon, että ammattikorkeakoulujen omalle verkkolehdelle on todella tilausta. Tämänlaista kanavaahan ei aiemmin ole ollut. Merkittävää on, että nyt aloittava osaaja.net on kaikkien ammattikorkeakoulujen ja koulutusalojen yhteinen julkaisukanava. Verkkojulkaisun kautta ammattikorkeakoulut voivat kertoa ja tiedottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnastaan sekä muista tärkeistä asioista. Haasteena on tietenkin saada laaja ja pysyvä lukijakunta ja löytää juuri ne oikeat lukijatahot. Avainasemassa ja kohderyhmänä on erityisesti koko työelämä ja ammattikorkeakoulun oma henkilöstö unohtamatta julkishallintoa. Pidän erittäin myönteisenä sitä, että osaaja.net -verkkojulkaisu pyrkii tukemaan ammattikorkeakoulujen ja työelämän välisiä yhteistyömahdollisuuksia. Pidän korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutuksen vahvistamista on ensiarvoisen tärkeänä.

3. KESU:ssa korostetaan korkeakoulujen avointa julkaisutoimintaa (open access) tutkimus- ja kehitystulosten levittäjänä? Miten näette tämän ammattikorkeakoulujen toiminnassa?

Tutkimus- ja kehitystyön tulosten mahdollisimman tehokas hyödyntäminen on yksi avainkysymyksistä. Ammattikorkeakouluissa valmistuneita tutkimustuloksia voidaan levittää korkeakoulujen ja yhteistyökumppaneiden hyödynnettäviksi hyvien raportointi- ja julkaisukanavien kautta. Verkossa tapahtuva avoin julkaisutoiminta (open access) tuo ammattikorkeakouluihin karttunutta osaamista helposti saataville. Tämä on merkittävä tekijä ammattikorkeakoulujen t&k -työn vaikuttavuuden vahvistamisessa. Opetusministeriö on jo muutamia vuosia sitten antanut suositukset avoimen julkaisutoiminnan edistämisestä ja asia on keskeinen myös Euroopan Unionin tasolla. On erittäin tervetullutta, että ammattikorkeakouluille luodaan verkkopalvelukirjasto ja muun muassa opinnäytetyöt julkaistaan. Positiivista on myös se, että ammattikorkeakouluille tulee tämä yksi verkkokirjasto, jossa on yhtenäiset toimintamallit, yhtenäiset käytännöt ja tekniset ratkaisut.

4. Miten Te itse seuraatte verkkolehtiä tai verkossa käytävää keskustelua?

Uutisia tulee seurattua säännöllisesti verkkolehtien ja sanomalehtien verkkosivujen kautta käytännössä päivittäin. Verkkolehtien merkitys on kasvanut myös tiedonlähteinä. Opetusalalla on useita hyviä sivustoja, joiden materiaalit muodostavat todellisia tietopankkeja. Verkossa tieto on aina saatavilla ja sitä arvostan.

";Vain kuolleet kalat uivat virran mukana";. Siinä on mottoni, ja se varmaan kuvaa ajatteluani kohtuullisen hyvin. Yrittäjyys vaatii sitkeyttä ja muutenkin melkoisen vahvaa luonnetta. Yrittäjä on tottunut tekemään miten haluaa, mutta myös kantamaan teoistaan ja sanomisistaan vastuun. Ei voi piiloutua organisaation taakse, ja usein virheet tuntuvat omassa rahapussissa sen pussin keveytenä.

Suomalaiset eivät ole erityisen innokkaita yrittäjiä. Yrittäjän ammatista ei haaveilla, ellei nyt nuorempi sukupolvi ole alkanut viime aikoina muuttaa asenteitaan. Kun synnyin 1960-luvulla Suomeen, yrittäjät olivat niitä ketkuja, jotka huijasivat ihmisiltä rahat ja muutenkin sortivat muita ihmisiä. En tuntenut yrittäjiä, sillä silloin ei maanviljelijöistä puhuttu maatalousyrittäjinä, kuten nykyään. Olin siis koululaitoksen ja median armoilla käsityksissäni.

Myöhemmin kuvani yrittäjyydestä muuttui, ja kyllästyneenä erilaisiin organisaatioleikkeihin jätin it-alan ja siirryin Vanhaan Porvooseen yrittäjäksi. Valitsin aloista rankimman eli erikoiskaupan. Kuulostaa mukavalta ja idylliseltä olla kauppiaana historiallisessa Vanhassa Porvoossa, mutta hetkittäin on idylli siitä kaukana. Kun kaksisataa kiinalaista talvisena päivänä piipahtaa putiikissa sotkemassa paikat pelottaen ne ainoat suomalaiset asiakkaat pois eikä kukaan osta mitään, ei tunnu kovin mukavalta. Toki sitten moni asia on palkitsevaa, enkä oikeasti kadu yrittäjäksi ryhtymistä.

Arvio Jorma Sipilän teoksesta Valta yliopistossa. 2007. Tampere: Vastapaino.

Miten opinnäytetyökirjoittaminen palvelee tulevaisuuden työelämän hanketoimintaa? Millaisia valmiuksia tämän päivän opinnäytetyökirjoittaminen antaa tuleville työelämän asiantuntijoille ja hanketoiminnassa kirjoittajille? Riittävätkö perinteiset tutkimus-, kehittämis- ja arviointiraportit välittämään kehittämishankkeissa tuotetun uuden tiedon niitä tarvitseville ja niistä kiinnostuneille? Minkälainen opinnäytekirjoittaminen tavoittaa työelämän lukijat? Kysymykset viestittävät, että opinnäytetyökirjoittaminen on uusien haasteiden edessä.

HAAGA-HELIA Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa meneillään olevassa Kirjoittamisen genren kehittäminen ammattikorkeakouluissa -hankkeessa on tuotettu uusi hankekirjoittamisen työkalupakki. Sen avulla kaikki hanketoimijat, kuten työntekijät, opettajat ja opiskelijat voivat yhdessä suunnitella ja toteuttaa kehittämistyöstään kirjoittamista koko hankeprosessin ajan. Työkalupakkiin kuuluvat 1) Hankkeen kirjoitussuunnitelma, joka on hanketoimijoiden yhdessä rakentama suunnitelma kirjoittamisen kytkemiseksi hanketoimintaan, 2) Kirjoitussopimus, joka on aiesopimuksen kaltainen suunnitelma yhdessä tehtävästä kirjoitustyöstä sekä 3) Hankekirjoittaminen ja -julkaiseminen opinnäytetyössä -ohjeistus, joka tukee ammatillisia opiskelijoita hankekirjoittamisessa, sen monimuotoisuuden etsimisessä ja kokeilemisessa. Se on myös opiskelijan ja hänen ohjaajiensa, sekä oppilaitoksessa että työharjoittelupaikoilla, yhteinen neuvottelun väline. Ohjeistuksen avulla pohditaan, millaisesta tekstien kokonaisuudesta opinnäytetyö koostuu ja millaista yhteistyötä niiden tuottaminen edellyttää.

Opiskelijat, opettajat ja työpaikkaohjaajat, otettuanne hankekirjoittamisen ohjeistuksen käyttöönne ja kokeilun kohteeksi, kertokaa kokemuksistanne kommentoimalla Osaaja.net:issä. Näin osallistutte hankekirjoittamisen yhteiseen kehittämiseen!

Artikkeli ”Hankekirjoittamisen ja -julkaisemisen ohjeistus opinnäytetyössä” tarjoaa kiinnostavan kehittämisnäkökulman ammattikorkeakoulutukseen, sen hanketoimintaan ja opinnäytetöihin. Se kuvaa yhteisöllistä kirjoittamisen ja toiminnan tapaa ja ohjeistaa siihen liittyvien konkreettisten työkalujen soveltamiseen. Teksti on samalla näkemys ja keskustelunavaus uudentyyppisestä työnteon ja kirjoittamisen mallista, jonka taustalla näkyvät työelämälähtöisyyden ja työelämähyödynnettävyyden vaatimukset.

Mitä Open Accessilla tarkoitetaan? Vapaata ja avointa pääsyä tiedon lähteille? Amerikkalainen Peter Suber on määritellyt Open Access toiminnan kolmen keskeisen julkilausuman: Budapestin julkilausuman, Berliinin julistuksen ns. Bethesadan julistuksen kautta. Suber on myös julkaissut Open Access toimintaa kuvaavan historiallisen aikajanan, ";Timeline of the open access movement";. Open Accessilla tarkoitetaan lyhyesti määriteltynä digitaalista ja maksuvapaata kirjallisuutta.

Maailmanlaajuinen Open Access-liike on keskittynyt erityisesti vertaisarvioituihin verkkolehtiartikkeihin ja tieteellisiin julkaisuihin. Mitä tahansa sisältää voidaan pitää Open Accessina, mutta keskittyminen juuri artikkeleihin ja tieteellisiin julkaisuihin selittyy sillä, että useimmat tieteelliset julkaisijat eivät osta artikkeleita tai maksa niistä kirjoituspalkkioita. Tutkimustoiminta ja tutkimusprojektit ovat usein julkisin varoin rahoitettua toimintaa, jonka tuloksia olisi voitava tarkastella avoimesti. Tutkimustulosten saavutettavuuden tulee olla helppoa.